Mennään Patrin ja Tilin kanssa ratsastamaan! Tässä joku päivä, kunhan nuo kaksi kerää vähän rohkeutta. Kumpikaan ei ole lajia ennen kokeillut ja Patri kohtasi hipon ensimmäistä kertaa elämässään viime viikolla!

Patri oli Valenciassa töissä hevosexpossa tämän viikonlopun. Käytiin Tilinkin kanssa siellä piipahtamassa perjantaina, kun kerran ilmaiseksi päästiin. Siellä oli hevosia karsinoissa paijattavina ja kuvattavina. Toiset pollet kieppu kouluohjelmaa areenalla ja toisia hassuhattuiset miehet esitteli niille jotka haluaa ostaa oman ponin. (halusin mutta ne on niin kauhian kalliita.) Nähtiin myös espanjalaisten korvike Lipizzan-hevosille, kiitos Patrin joka salakuljetti meidät näytökseen sisälle ja vältettiin 12 euron sisäänpääsymaksu. Epäilen että ne oli Andalusialaisia heppoja joita siellä tanssitettiin, mutta en ole hevosrotuja kerrannut enää murrosiän jälkeen joten taito tunnistaa on päässyt valitettavasti hieman ruostumaan... Hienon näköistä oli, ja sain jopa Tilin innostumaan kun selittelin mitä se vaatii saada se polle tekemään mitä teki. Kaiken näköistä sitä on lapsuudessa opetellu ja vieläkin ne on muistissa. Ihan kuin pikkukakkosen tunnusbiisi. Siellä ne on kaikki päässä kun vähän kaivelee.

No Patrin palkka viiden päivän työstä oli kuponkeja Gandian ratsastuskoululle ja maailman paras kämppikseni vie meidät sinne mukanaan! Enpä malta odottaa. Opettelen sanastoa espanjaksi että puhutaan heppojen kanssa sitten samaa kieltä :b

Lauantaina meille oli nakitettu koulupäivä. Tavallaan ei haitannut koska vapaapäiviä mulla on välillä enemmän kuin jaksaa sietää. Viikonloppua ei erota viikosta yleensä muutenkaan.
Ajettiin bussilla meidän "habitats of interest for mediterranean plants" -luokan kanssa Valencian liepeille La Albuferan luonnonpuistoon. Puiston kerrotaan olevan 21 000 hehtaarin kokoinen mutta sitten sanotaan että alueesta on 18 000 hehtaaria riisipeltoa ja jonkinmoinen lohko myös appelsiiniviljelmiä joten käytännössä itse luonnonpuistoa on siten noin 900 hehtaaria.
Alueen läpi kulkee tie jolla kuolee törmäyksissä kuulemma eniten eläimiä koko Iberian peninsulassa ja osa "luonnonpuistosta" on hotelleja ja eityisesti puiston hiekkaranta on turistien suosiossa. Harmi vain että Valencian satama vaikuttaa hiekkarantaan niin että hiekkaa häviää joka vuosi sellaisia määriä että rannan ennustetaan häviävän lopulta kokonaan.
Alueella sijaitsee myös Espanjan suurin järvi, joka tosin on niin saastunut viljelyksiltä tulevien lannoitteiden ym. takia, ettei siinä uimista suositella.
Hieman olin siellä puistossa ihmeissäni, asfaltilla päällystetyllä tiellä kävellessämme, että mikä hemmetin luonnonpuisto se tämä on. Ihan kuin alue olisi vain luonnonpuistoksi ristitty, ilman sen kummempaa suunnitelmaa paikan suojelemisesta. Hyvin yleistä mentaliteettia ympäristönsuojelua kohtaan kuvaa ehkä se, että meidän oma opettajakin myönsi käyttävänsä puiston läpi kulkevaa tietä tullessan Valenciasta Gandiaan ja takaisin, vaikka se vähän omatuntoa kaihertaakin. Vierestä menisi kaksi vaihtoehtoista väylää, mutta puiston läpi on niin mukava körötellä. Varmasti.
Aina ei pysty ymmärtämään...

Eilen podin tylsistyttävää sunnuntaiaamua, ja päätettiin lähteä Tilin kanssa 70 kilomterin päähän, Alcoyhin katsomaan siellä nyt järjestettävää fiestaa, jonka teemana on moorit ja kristityt. Lonely Planet kertoo että kaupungissa ei tapahdu yhtään mitään 51 ja puolena viikkona vuodesta, mutta nämä bileet on vierailun arvoiset. Ideana on ollut alunperin juhlia Pyhää Yrjöä ja moorien ja kristittyjen välillä vuonna 1267 käytyä taistelua. Ymmärtääkseni perinne jatkuu 1500 luvulle asti.
Saavuttiin Tilin kanssa paikalle liian myöhään, taistelut oli jo käyty ja uusinta olisi vasta viiden tunnin kuluttua ja sitten alkoi sataa vettä. Nähtiin me vähän jotain kulkuetta, mutta lähinnä nähtiin ihmisiä jotka oli pukeutunut asianmukaisiin releisiin ja joi itseään humalaan.
Olen todennut että espanjassa parhaat bileet on ne joissa ihmiset voi ryypätä pukeutuneena joksikin muuksi. Ehkä ajatuksena on se että voit törppöillä niin paljon kuin mieli tekee eikä kukaan tunnista sua! Tavallaan ihan fiksua.
Katsottiin sitä temmellystä siellä tovi ja ajettiin sitten rannikolle Alicanteen juomaan kahvit, joka olikin paljon miellyttävämäpää auringonpaisteessa.

Tänäänkin on aurinkoa. Toivottavasti jatkuu samanlaisena, koska keskiviikkona saan vierailijoita suomesta ja toivon että voidaan viettää aikaa rannalla lököillen!