Reilu viikko kotiutumisesta ja pahemmasta kulttuurishokista ei ole ollut vielä havaintoja. Olen mutustanut ruisleipää kuin mielipuoli ja ihmetellyt kuinka ulkona vaan voikin olla niin valoisaa vielä keskellä yötä ja aurinko nousee ennen kuin pääsee bileistä kotiin. Ja kuinka on niin mielettömän vihreätä! Suomen kesää ei ole voittanutta. En vaan muistanut kuinka paljon onkaan niitä spugeja jotka on sammunu metroasemille tai selittää suu vaahdossa ja naama tohjona sulle jotain älytöntä spårassa. Ei ole ollut niitä ikävä. Melkein kaikkea muuta oli. Äiti kommentoi että ei ole ehtinyt nähdä mua kuin ehkä kymmenen minuuttia koko viikkona, mikä on aika totta koska on niin kauheasti kaikkea tekemistä ja ihmisiä ja paikkoja nähtävänä!

Luulen että mulla on ollut aivot lomalla koko viimeiset yhdeksän kuukautta. Ja ei pelkästään sen takia että kurssit koulussa oli melko haasteettomia, mutta myös siksi että opettelin sulkemaan pään pois päältä silloin kun ei jaksanut yrittää ymmärtää ympärillä kuuluvaa molotusta. En ollut mainosten kohderyhmää, joten niitä ei tarvinnut lukea tai kuunnella tai kaupungilla ei tarvinnut kulkea valppaana koska tuttuja siellä ei olisi tullut vastaan todennäköisesti kuitenkaan. Täällä olen ihan uupunut kun koko ajan pommitetaan mainoksilla jotka täytyy lukea tai ymmärtää tai pitää olla skarppina kuin partiolainen jos tulisi vaikka joku kaveri kadulla vastaan. Hirveä informaatiotulva enkä pysty sulkemaan sitä pois... kaikki ihmispuhe kaduilla...

Toinen ongelma jonka havaitsin on että suomenkielessäni on tapahtunut taantuminen. Ensimmäiset pari päivää meni ihan kivasti, sain asiani ilmaistua ilman ongelmia, mutta nyt mulla on välillä hillittömiä vaikeuksia löytää varsinkaan oikeita adjektiiveja. Kerroin havainnostani Marialle joka oli viime syksynä Unkarissa ja sille oli kuulemma käynyt kotiin palattuaan ihan sama. Kuulemma paranee muutamissa päivissä. Olisikin aika surullista jos en kohta pystyisi puhumaan suomea enkä espanjaa. Patrin mukaan se on jo nyt heikompaa kuin viikko sitten. Ihan kiva. Onneksi telkkarista tulee aamuisin Serranon perhe... joka on muuten aika loistava sarja jos haluaa tietää millainen on tyypillinen espanjalainen perhe ja sen sosiaalinen rakenne. Lähtien esimerkiksi siitä että kaikkien miesten äidit asuu samassa talossa kuin muu perhe. Meillä on muuten kotona melkein oikea espanjalainen perhe :D